(Sisältää pienenpieniä spoilereita)

Kolmas kerta toden sanoo, eikö? Noh, siitä voidaan olla montaa mieltä. Turun työväen teekkareiden trauma – eikun DRAAMAseuran näytelmä Murha Havershamin kartanossa meni aivan yhtä pieleen kuin ennenkin, mutta sen sijaan Näytelmä joka menee pieleen oli parempi kuin koskaan! 

Istuimme ensimmäisessä rivissä aivan keskellä kahden ystäväni ja siskoni kanssa. Ystäväni ja minä olimme olleet katsomassa tätä näytelmää jo useaan kertaan, mutta siskolleni tämä oli ensimmäinen kerta, ja suorastaan kiemurtelimme odotuksesta ja jännityksestä penkeillämme. Ystävieni kanssa mietimme jo etukäteen, mahtavatko Lasol-roiskeet lentää päällemme ja saisimmekohan kalastettua muutaman lisävirnistyksen hellyyttävältä Masalta (Peter Ahlqvist), jos räkättäisimme oikein kovaa.

Näytelmä joka menee pieleen on nerokkaasti rakennettu farssi, jossa harrstajanäyttelijäseuralla on Murha Havershamin kartanossa -nimisen näytelmän ensi-ilta. Ohjaajan suurista toiveista ja odotuksista huolimatta kaikki ei mene ihan putkeen, vaan näyttelijät joutuvat yhä suurempien kommellusten ja vastoinkäymisten haastamina rämpimään esityksen läpi. Ja toisten mokailuahan naurattaa aina!

Havershamin kartanon väki nauttimassa Lasol-shottejaan (pari tippaa roiskui eturiviinkin!)

Jokainen katsomiskerta on edellistä parempi

Minun on pakko myöntää, että kun olin katsomassa Näytelmää joka menee pieleen ensimmäistä kertaa, olin hieman pettynyt. Olin kuullut siitä niin paljon suitsutusta ja ylistystä ystäviltäni ja lukenut sen menestyksestä, että odotukseni olivat todella korkealla, eikä näytelmä aivan täyttänyt niitä. Nauroin lähinnä sille, että ystäväni nauroivat, mutta itse näytelmä ei oikein saanut minua syttymään. Siskoni oli myös tätä mieltä nyt nähtyään tämän näytelmän ensimmäistä kertaa.

Uskon tämän kuitenkin johtuneen korkeiden odotusten lisäksi myös siitä, että ensimmäisellä kerralla oli vaikea keskittyä yksityiskohtiin. Sitä vain koetti saada tolkkua siitä, mitä lavalla oikeastaan edes tapahtui ja ymmärtää näytelmän ideaa. Kun näytelmän jälkeen sitten keskustelin siitä ystävieni kanssa ja kävimme läpi vitsejä ja kaikkia hauskoja kommelluksia, joita epäonnisille näyttelijäparoille sattui, aloin vasta kunnolla tajuamaan, miten nerokas näytelmä todellisuudessa on. 

Toisella kerralla päätin sivistää 12-vuotiasta veljeäni viemällä hänet teatteriin ja valitsin Näytelmän joka menee pieleen siksi, että arvelin sen olevan tarpeeksi vauhdikas ja viihdyttävä esiteini-ikäiselle pojalle. Silloin odotukseni olivat paljon matalammalla kuin ensimmäisellä kerralla ja pystyin myös paremmin keskittymään yksityiskohtiin ja etenkin näyttelijöiden loistavaan työskentelyyn lavalla, jolloin omaksi yllätyksekseni nautin esityksestä paljon enemmän kuin ensimmäisellä kerralla (ja ilmeisesti veljeni piti siitä myös)!

Nyt kolmannella kerralla olivat odotukseni taas korkealla, mutta tällä kertaa en joutunut pettymään! Seurasin näytelmää innokkaammin kuin koskaan ja nautin jokaisesta pienestä ilmeen värähdyksestä, lavasteen putoamisesta ja väärin menneestä repliikistä. Tätä näytelmää kannattaa ehdottomasti katsoa eturivistä, sillä nyt vasta näin kunnolla näyttelijäntyön, lavastuksen ja puvustuksen pienimmätkin yksityiskohdat! En ollut aikaisemmin edes tajunnut puvustuksellisisa “mokia”, kuten Perkinsin (Miska Kaukonen) keltaisena vilkkuvia sukkia tai Thomas Colleymoren (Ilkka Forss) kauluspaidassa komeilevaa Adidaksen logoa. Myös muun muassa takkatulen vaihtuminen akvaarioksi ja Florence Colleymoren (Ella Lahdenmäki) samettisohvaan piirtämä sydän olivat aikaisemmin jääneet minulta kokonaan huomaamatta. On vaikea sanoa, olivatko kaikki uudet yksityiskohdat vain aiemmin jääneet meiltä huomaamatta vai onko uusia juttuja myös otettu mukaan esityskauden edetessä. 

Tarkka katsoja voi huomata Perkinsin (Miska Kaukonen) sukissa jotain erikoista!

Yllätykset ovat näytelmän suola!

Näytelmä joka menee pieleen on saanut paljon kehuja nimenomaan sen upeasta ja nerokkaasti toimivasta lavastuksesta, joka on yllätyksiä täynnä. Se on tosiaankin loistava ja myös hämmästyttävän yksityiskohtainen, eikä sen yhteispeliä näyttelijöiden kanssa voi muuta kuin ihailla. Suuri osa esityksen hauskuudesta syntyy myös siitä, että Murha Havershamin kartanossa -esityksen teksti on hyvin sidonnainen lavasteisiin ja rekvisiittaan, ja kun rekvisiitta ei olekaan oikealla paikallaan, joutuvat sympaattiset harrastajanäyttelijämme hankaliin tilanteisiin. Tähän voivat varmasti samaistua kaikki, jotka joskus ovat teatteria harrastaneet!

Yllätyksellisyys on ehdottomasti tämän näytelmän yksi hauskimmista ja tärkeimmistä elementeistä. Voisi luulla, että sen viehätys katoaa, kun näytelmää käy katsomassa useaan kertaan, mutta ainakin me eturivin tytöt haukoimme henkeämme ja huutonauroimme varmaan vielä enemmän nyt kuin ensimmäisellä kerralla! Huutonaurukohtaus saattoi kylläkin tulla jo ennen kuin varsinainen hauska tai yllätyksellinen asia lavalla tapahtui, sillä tiesimme sen tulevan kohta, mutta se ei yhtään vähentänyt näytelmän vetovoimaa.

Yllättävän vaikuttava farssi

Olemme keskustelleet tästä näytelmästä sekä ystävieni että perheeni kanssa paljon siitä lähtien, kun kävimme sen ensimmäisen kerran katsomassa ja viittaamme sen vitseihin ja hahmoihin joskus ihan tavallisessakin keskustelussa. Monesti kielteistä vastausta antaessaan veljeni laittaa kädet ristiin eteensä kuten Masa niin monessa kohtaa näytelmän aikana, ja itse vastaan joihinkin kysymyksiin mahdollisimman Perkinsmäisellä äänellä nostaen sormeni pystyyn: “Se on hyvä kysymys!” 

Näytelmä joka menee pieleen on siis loppujen lopuksi tehnyt yllättävän suuren vaikutuksen minuun ja muihinkin, jotka sen ovat lähipiiristäni käyneet katsomassa. Vaikka se on näennäisesti “vain farssi”, eli sen tarkoitus ei ehkä ole saada katsojaa pohtimaan elämän syvällisimpiä kysymyksiä, se yllätti minut myös siinä mielessä, että se on yksi mieleenpainuvimmista teatteriesityksistä, joita olen kokenut!

Hauskaa päivää kaikille!

-Anna

Kuvat: Otto-Ville Väätäinen / Turun kaupunginteatteri

One thought

  1. Olen nähnyt esityksen vain kerran mutta nautin joka kohtauksesta. Suosittelen näytelmää niille, jotka jo pitävät Monty Pythonista, Mr Beanista tai Illallisesta yhdelle. Näytelmä, joka menee pieleen oli alkujaan brittiläinen pubiesitys ja myös sekä Monty Python-ryhmä että Rowan Atkinsonin Bean ovat syntyneet Englannissa yliopistoporukoitten harrastuneisuuden pohjalta. The Play That Goes Wrong pyöri Lontoossa ainakin vuonna 2014 ja Broadwaylla 2017. Se kuulemma kiertää nyt 20 eri maassa.
    Ei ole helppoa näytellä huonoa näyttelemistä joten hatunnosto TKTn tiimille. Taimaukset osuvat sekunnilleen kohdalleen kuten pitääkin. Itselläni on kokemuksia tahattomista munauksista, kömmähdyksistä, missauksista ja vituralleen menoista näyttämöllä. Joskus iskee ”bläkäri”, ei ole hajuakaan siitä mitä seuraavaksi sanoisi, tekisi tai laulaisi. Kaikki tilanteessa olevat ovat Suuren Epätietoisuuden vallassa kunnes joku tai jokin pelastaa tilanteen. Nuo sekunnit ovat koettuina piiiiitkiä.
    Näytelmä voi oikeassa elämässä mennä pieleen myös jos tarina ja katsojat eivät löydä toisiaan. Teksti on valittu väärin kohderyhmäänsä nähden, se ei myy. Joskus pieleenmeno voi johtua ohjauksen ongelmista, esityksen puutteellisesta rytmistä ja temposta. Harrastajilla saattaa olla enemmän intoa kuin taitoa tai kokemusta, mikä on riski lopputuloksen kannalta. Sekin on paha paikka, jos valot, äänet tai lavasteet eivät toimi tai hajoavat kesken kaiken. Sitten on vaan heittäydyttävä komeasti tyhjän päälle ja uskottava että kaikkien pokka pitää kunnialliseen loppuun saakka.
    Nämä edellä mainitut epäonnen elementit ”onnistuvat” TKTn näytelmässä aivan nappiin. Ei ihme, että siitä on tullut suosittu.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s