Komisario Palmu varautui Komisario Palmun erehdys -näytelmässä useampaankin murhaajaan kuin yhteen. Neiti ja Rouva Von Volt nappaavat mustat sateenvarjonsa ja poistuvat hälyisästä teatterista hämärälle kadulle. He käsittelevät mysteeriä tiukan asiantuntevasti, koska ovat kuluttaneet tunteja kuuluisan lautapelin ääressä. Äänettä lähestyvän auton valot sokaisevat heidät hetkeksi. Selän takana rasahtaa oksa. 

NEITI 

Mulle tuli mieleen Cluedo-lautapeli. Tarinan klassisuus ja aikakausi johdattelivat samaan maailmaan pelin kanssa. On tapahtunut murha upeassa kartanossa; on monta karikatyyristä epäiltyä, jotka kuuluvat yhteiskunnan eliittiin. Kyseiset elementit toistuvat vanhoissa salapoliisitarinoissa. Luulen, että mielleyhtymä Cluedoon johtui kuitenkin ensisijaisesti näytelmän rytmistä sekä tavasta, jolla juoni eteni pysähdyskuvien, erikoisten siirtymien ja valaistuksen kautta. 

ROUVA 

Meidän paikat oli permannolla, joten lintuperspekstiivistä katsottuna lava muistutti vähän pelilautaa. Ja tietenkin pyörivät lavasteet vahvistivat vaikutelmaa, kun tilanne siirtyi ikään kuin salakäytävän kautta aulasta kylpyhuoneeseen. Tuntui, että katsoja pääsi mukaan ratkaisemaan mysteeriä. Näytelmässä näytettiin, mitä oli aikaisemmin tapahtunut. Pidin siitä, että näytettiin takaumat sen sijaan, että kerrottaisiin vuoropuheluna. Niitä alkoi ihan odottaa näytelmän aikana.

NEITI

Olisi siistiä nähdä sellainen vuorovaikutteinen Cluedo-tyylinen murhanäytelmä! Tapahtumat paljastuisivat pikkuhiljaa niin kuin Komisario Palmun erehdyksessä, eikä juonesta kuitenkaan tingittäisi. Katsojat voisivat täyttää omia rasti ruutuun -lappusiaan ja ehkä esittää yhden kysymyksen ennen väliaikaa. Miten katsomon paras etsivä selviäisi niin, ettei esitystä tarvitsisi keskeyttää kesken kaiken? Voisivatko muistiinpanot olla sähköisiä, jolloin katsojat voisivat tallentaa arvauksensa ilman, että häiritsevät esityksen kulkua? 

ROUVA

Tuntui jotenkin väärältä, kun monet olivat katsomossa väliajan jälkeen älylaitteillaan ennen esityksen jatkumista. Itsellä ei yhtään tehnyt mieli palata nykyaikaan kesken menneisyyteen sijoittuvan tarinan, joka toimi ikään kuin aikamatkana historialliseen Suomeen. Se oli muuten hauskaa, kun lankapuhelin tuotiin Palmulle ravintolassa tarjottimella ilman johtoa. Nuoremmat katsojat eivät välttämättä huomanneet siinä mitään erikoista. 

NEITI 

En mäkään huomannut! Aivan… tietysti lankapuhelimen pitäisi olla kiinni seinässä, koska eihän se muuten toimi! Mä tykkäsin tosi paljon näytelmän äänimaailmasta, kellon tikityksestä ja erityisesti musiikista, joka loi taustalla tunnelmaa.  

ROUVA 

Mun mielestä tämä versio oli vähän vakavampi kuin elokuva. Palmun apulaiset jäivät jotenkin enemmän taka-alalle ja näytelmä keskittyi vahvasti kuulusteluihin. Muistaakseni elokuvassa huumori oli rakennettu apulaisten hahmojen avulla. Kyllähän näytelmässä huumoria oli, monet vanhemmat miehet naureskelivat vähän väliä jutuille.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s