Joskus sitä vaan pelästyy. En ole varmaan vielä koskaan kirjoittanut mistään teoksesta, josta ikäni paistaisi paremmin läpi, kuin nyt Hamletista kirjoittaessani. Shakespearea aletaan koulussa käymään kunnolla läpi vasta oikeastaan lukiossa, tietenkin koulusta riippuen. Jos oikein rehellisiä ollaan, sain tietää Hamletin olemassaolosta kunnolla vasta 14-vuotiaana, eli ehkä 3 vuotta sitten. Enkä ennen Paavo Westerbergin ohjausta siitä Kaupunginteatteriin, ollut nähnyt sitä, tai mitään filmatisointia siitä, ikinä missään.

Kun saimme tietää Hamletin tulevan keväällä suurelle näyttämölle, täytyin riemusta. En tiedä, johtuiko se siitä, että Paavo Westerbegin kerrottiin ohjaavan sen, vaiko juuri siitä, etten ollut ikinä päässyt klassikkoa missään näkemään. En tietenkään odottanut sen olevan perinteinen Hamlet, en missään tapauksessa, ja olin siitäkin vain iloinen. Suomi on mielestäni ihana teatterimaa juuri siksi, että täällä harvoin tehdään mitään ihan ”perinteisellä tavalla”. Kuka ohjaaja nyt haluiaisi ohjata tiukkojen sääntöjen mukaan? Kuka ohjaaja haluaisi tehdä toisen ohjaajan jo tekemää työtä?

46131425875_38edaeb9c2_k.jpg
isoissa rooleissa loistavat Jussi Nikkilä (Hamlet) ja Eero AHo (Claudius) ovat vertaansa vailla

 

Westerbegin ohjausta on mahdottoman inspiroivaa seurata. Hänetä löytyy kaikki aina visiosta ja ideoista hyviin yhteistyökykyihin asti. Kyllin onnekas kun olin, pääsin seuraamaan Hamletin harjoituksia ensi-ilta viikolla. Katsoin häkeltyneenä katsomosta ohjaajan suhdetta näyttelijöihinsä, ja kohtauksen hiljalleen kasaantumista kokoon, ja olen siitä kokemuksesta valtavan kiitollinen.

Valta nostettiin esiin heti. Innokkaana olin mukana seuraamassa Hamletia teosavauksesta ja mediatilaisuudesta asti, ja näissä kaikissa tilaisuuksissa tuotiin esiin se, miten näytelmästä aijotaan nostaa päälimmäiseksi valtaa, vallankäyttöä ja valtarakenteita. En kuitenkaan odottanut sen olevan niin suuresti läsnä, mitä se loppupeleissä oli. Valtaa kuvattiin niin monella tasolla, että jokainen jokaisesta ikä- ja ihmisryhmästä tunnistaa sieltä vallankäytönpiirteitä. Teos suorastaan huusi valtaa yleisölle – se siinä olikin parasta. Monet ihmiset kulkevat päivästä toiseen, tietämättä, miten heihin vaikutetaan. He eivät ymmärrä, miten media, muut ihmiset ja jopa kaupunkien tieverkostot vaikuttavat heihin. Hamlet on juuri siksi hyvä herätys juuri nyt. Elämme kriittisiä aikoja koko maailmalle, edessä ja takana on suuria päätöksiä ja muutoksia, ihmiset tarvitsevat jonkun ravistelemaan heidät hereille.

Muuta en osaa sanoa. Tällaiseen kokemukseen vaaditaan niin paljon, että yksittäisten työryhmän jäsenten mainitsemisessa ei olisi mitään järkeä, kaikki toimivat yhdessä ja tekivät juuri siten upeaa työtä.

Koska tekstini jäi niin suppeaksi, voitte lukea asioita, joita jäi sanomatta, esim. Danielin tai Pauliinan teksteistä:

Pauliinan teksti

Danielin teksti

kuvat: Otto-Ville Väätäinen,

artikkelikuva: minä (kuva)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s