On ne tietyt hetket, jotka piirtyvät verkkokalvoille pysyvästi. Yksi niistä oli Mika Kujala Sissin Kuolemana ja Thérèse Karlsson Sissinä. Samalla alkoi syvä kiintymykseni Turun kaupunginteatteria kohtaan. Välillä suhdettamme ovat koetelleet tiukat opiskelijavuodet, kun opiskelijaelämä ja sen tuomat riennot veivät. Huono tekosyy, tiedän.

Visuaalinen aikakupla

Teatteri on kiehtonut minua Lontoon 90-luvun Cats-musikaalista lähtien. Läsnä olleet sukulaiset tosin väittävät, että pienen katsojan silmät olivat aika-ajoin ummessa. Silti Grizabellan ja Victorian kohtaus on jäänyt mieleen. Teatteri ja teatteriesitykset ovat minulle kutkuttavia kokemuksia; tykkäämisestä hämmennyksen kautta jopa tilanteeseen, jossa en hirveästi tykännyt esityksestä.

Parhaimmillaan kadotan ajan tajun esityksen aikana, väliaika havahduttaa ja aiheuttaa närää, kun kuplan rikkoutuessa huomaan istuvani aivan penkin reunalla. Minulle tarinaan katoamisen -tunteen luo hahmotarinoiden ohella esityksen visuaaliset elementit: lavastus, koreografia, valaistus, puvustus ja maskeeraus. Tapasimme ensimmäisessä Kotikriitikoiden tapaamisessa näyttämöoperaattorin*, joka työsti syksyn prokkiksien lavasteita. Mieleni kovin pahoitin, kun emme voineet jutella hänen kanssaan loppuiltaa.

Olen yksi niistä hörhöistä, joista Daniel puhui omassa blogissaan.

Voisin seistä lavasteiden maailmassa koko päivän ja ihmetellä visuaalista ilotulitusta. On hienoa nähdä, kuinka tarina muuntuu paperilta visuaalisiksi etiäisiksi ja lopulta käsin kosketeltavan upeiksi lavasteiksi. Entisenä muodostelmaluistelijana haen lavalta herkästi unisonoa ja symmetriaa, symmetrian katoaminen melkein häiritsee, kunnes muistan että repimisellä on ehkä tarkoitus.

Liian innon haasteet

Oli jännää huomata kuinka paljon erilaisia ohjeita ja kirjoittamattomia sääntöjä piilee teatterin ovien takana. Nyrkkisääntönä: älä koske mihinkään ilman lupaa. Ohjeiden muistamisessa oman haasteensa tuo teatteriammattilaisten käyttämä sanasto aukkareista* lähtien. Tilannetta ei helpota oma innon aiheuttama jännitys. Edellisellä kerralla tuli henkinen hihitysjäätyminen teatterin rappusissa, kun Miska käveli ohi Klonkku-jaloilla. Tämä alkoi vahvasti. Sain sentään lopulta suomalaisittain kiusallisen hiljaisuuden jälkeen kakaistua tervehdyksen ulos. Vaihtoaikaiselle blogilleni kävi hiukan samoin, liika into vei mykkätilaan. Pidin itseasiassa itse kirjoittamisesta, sanakikkailusta ja tarinan eteenpäin kuljettamisesta. Tätäkin tekstiä kynäillessäni muistin syövereissä raikaa vanhan äidinkielenopettajani sanat lukioajoilta: Muista rakentaa selkeä kokonaisuus! Aina ei mene ihan Strömssön puolelle. Joten pahoittelen jo nyt, jos joissain teksteissä vaikuttaa mopo lähtevän käsistä. Se nimittäin todennäköisesti lähti. Energisenä ihmisenä, minulla tupsahtelee ideoita ja ajatuksia joka välistä.

Sohvakriitikosta rimakauhun kautta kotikriitikoksi

Jo laittaessani näitä sanoja paperille, tunnen lievän rimakauhun hiipivän selkääni pitkin. Se hiljalleen löytää myös ajatukseni ja tiensä tähän blogitekstiin. Tiedänkö tarpeeksi? Nolla* ei olekaan nolla teatterimaailmassa. Ensimmäisellä tapaamiskerralla tuli fiilis, että astuin Ihmemaahan ilman opasta ja näytin pöllöltä, joka on juuri herännyt. Keltanokka larppaamassa teatteri-intoilijaa. Miten ja mitä ihmeessä kirjoitan? Onhan se kotisohvalta helppoa kritisoida. Sisäinen perfektionistini oli herännyt. Ei haittaa. Kättelen rimakauhupeikkoani ja annan sanojen leikkiä kirjoituksissani. Tarinani tulevat koputtamaan pienelle ovelle, seikkailemaan Varissuolla ja lopulta löytävät tiensä väliaikatarjoilun herkullisten leivoksien luokse odottamaan näytöksen jatkumista.

Kuulen jo teatterin kutsun.

 

Uusien sanojen äärellä:
*näyttämöoperaattori = vastaa, että teatterin lavalla kaikki motorisoidut asiat (esim. pyörivä lava) liikkuvat oikeassa kohdassa vaaraa aiheuttamatta
*nolla = ensimmäinen lavalle menoaukko
*aukkari = audition, eli koelaulu/koetanssi/koe-esiintyminen. Avoin koe-esiintyminen on tietysti sitten avoimet aukkarit.

Pääkuva: Hämyisä teatteri eräänä iltana.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s