Iso kangas, tietokone, piirtoalusta ja Sofia-täti (näyttelijä Sofia Molin lasten perspektiivistä nähtynä). Ensin tarkistetaan, että kuva kohdistuu kankaalle oikeaan kohtaan. Tarina alkaa. Sateen viivat alkavat ilmestyä tyhjästä. Sade vaihtaa väriä, ja sen keskelle piirtyy pieni, vaalea mytty. Mytty saa ääriviivat. Se on Koivuhiiri.

”Oli satanut kuusi päivää yhteen menoon ja seitsemännen päivän iltana tipahti taivaalta sateen mukana muuan hiiripoloinen.”

 

Lastenteatterin harjoituksessa aikuiskatsojakin uppoutuu tarinaan, rauhoittuu ja lumoutuu. Kylli-tädin esikuva on vahvasti läsnä. Kylli-täti, kuvataiteilija Kylli Koski (1906-1997), hurmasi aikanaan kertomalla satuja ja maalaamalla ne valkoiselle paperille akvarelleiksi kertoessaan. Tässä Grus Grus Teatterin ”Koivuhiiri ja päästäinen” -esityksessä satu elää kertomisen, näyttelemisen ja piirtämisen keinoilla yhden kuvittaja-näyttelijän voimin. Valkoinen paperi on vaihtunut tietokoneesta ladattaviin valmiisiin taustoihin ja sivellin  piirtokynään, josta syntyy välillä ohutta hiiren ääriviivaa, välillä paksua tussi- tai pastellijälkeä.

Alkuperäisestä Esko-Pekka Tiitisen kirjoittamasta ja Tuula Tiitisen kuvittamasta kirjasta Onnen omat on muokattu pientä katsojakuntaa viehättävä tarinatuokio. Kirjassa koivuhiiri tipahtaa keskelle piisamin johtamaa yhdyskuntaa. Piisami haluaa eristää erinäköisen tulijan, mutta päästäinen on rohkea ja haluaa ystävystyä koivuhiiren kanssa. Ne ystävystyvät ja rakastuvat erilaisuudestaan huolimatta, ja uskaltavat nousta piisamin hirmuvaltaa vastaan. Ystävykset joutuvat pakenemaan piisamia ja saarelaisia, ne taistelevat tiensä läpi pyörremyrskyn, kokevat luolaseikkailun ja löytävät onneksi kohti onnellista loppua.

Kaj Chydeniuksen laulut on saatu käyttöön aikaisemmasta, kirjasta tehdystä näytelmäsovituksesta. Ne tuovat suvantopaikkoja kertomisen ja näyttelemisen lomaan ja virkistävät korvaa valtavirtalastenlauluista poikkeavalla, mutta hyvin Chydeniukseksi tunnistettavalla tyylillään.

 

Mutta mikä ihmeen katkoviiva on keskellä kangasta? Vähitellen viivoista alkaa piirtyä hurjan kiukkuinen piisami keskiviivan molemmille puolille symmetrisesti. HUI! Sofia heittäytyy pahan piisamin ääneksi ja tuo kuvan eläväksi.

”Silloin Piisamin silmät sulkeutuivat, se sylkäisi lattiaan ja antoi tuomionsa:  – Kylmille kiville yöksi ja aamulla karkoitus!”

Valmiissa taustassa näkyy kivinen, jyrkkä rinne. Sinne piirtyy koivuhiiri ja päästäinen, jotka työntävät kiviä kohti kivipeltoa. Tässä kohtaa katsojan pitää olla tarkka. Kyllä ne hiirulaiset siellä ovat.

Ohjaaja Ville Kurki huikkaa jostain katsomontakaisesta kaukaisuudesta Sofialle ohjeen tehdä ensin kuvaa tiettyyn pisteeseen asti, ja sitten jatkaa kertomista. Katsoja ei huomaa tarkkaan jäsenneltyä järjestystä piirtämisen ja kertomisen suhteesta. Tarina kulkee eteenpäin, kuvat kulkevat rinnalla ja katsoja seuraa jännittyneenä, mitä kankaalle seuraavaksi ilmestyy.

Jännityksen ja huiman seikkailun lomassa levätään rakkauden lämmössä:

”He valitsivat vahvan kaislan ja kiipesivät sen latvaan. Uupuneina ne painautuivat toisiaan vasten kuin viljantähkä.”

 

Sain seurata harjoitusta lähes koko esityksen verran. Välillä näkyviin ilmestyi jotain pientä, välillä suurta, välillä nopeaa, välillä lempeää, välillä värikästä. Esitys jätti lämpimän läikähdyksen rintaan, kiitos ihastuttavasti rohkeuden ja rakkauden puolesta puhuvan tarinan, ja satutädiksi mainiosti sopivan, monella tavalla taitavan Sofian.

Voin kuvitella ensi viikolla katsomon täyttävän innostuneen kohdeyleisön kommentteja pitkin esitystä:

”Ei sinne hiiret! Nyt niitten pitäis juosta tonnepäin, et ne pääsee pois luolasta.”

”Nyt toi täti suttas koko kuvan!”

”Äiti, noi hiilet on lakastuneita. Niist tulee sylän!”

 

Teksti: Päivi

Kuva: Emmi Kantonen

Lainaukset Esko-Pekka ja Tuula Tiitisen kirjasta Onnen Omat (Kustannuskiila, 1989). Esitys on sovitus kirjasta. Turun ensi-ilta 20.3.2018

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s