Yksi sormus löytää heidät, se yksi heitä hallitsee,
se yksi heidät yöhön syöksee ja pimeyteen kahlitsee.

Liekö kukaan, joka on seurannut popkulttuuria, voi väittää etteikö olisi ainakin kuullut Taru Sormusten Herrasta, menneen vuosisadan kenties kuuluisimmasta fantasia-teoksesta? John Ronald Reuel Tolkien kirjoitti Taru Sormusten Herrasta -trilogiansa osana suurempaa kuvitteellisen historian kokonaisuutta. Saaga oli jatkoa Hobitti– ja kesken jääneelle Silmarillion -teoksille. Taru Sormusten Herrasta -kirjoitustyö tapahtui 1937-49 aikana ja osat Sormuksen ritarit, Kaksi tornia ja Kuninkaan paluu julkaistiin vuosien 1954-55 aikana.

Taru Sormusten Herrasta huumasta on melkeinpä väistämättä saanut oman osansa erityisesti 2000-luvun alussa. Tällöin sai ensi-iltansa Peter Jacksonin ohjaama massiivisesti tuotettu ja Uudessa-Seelanissa kuvattu elokuvatrilogia. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun teoksesta on tehty sovituksia näytelmäksi, televisioon tai radioon, mutta eittämättä Jacksonin tulkinta on nykypäivänä se kaikista tunnetuin. Tietenkin täytyy muistaa, että Turun Kaupunginteatterin näytelmä ei ole vielä saanut ensi-iltaansa.

Taru Sormusten Herrasta_teksti_Turun Kaupunginteatteri

Moni saattaakin mieltää Taru Sormusten Herrasta -saagan vain erään kirjailijahepun satumaailmaksi, mutta tarkemmin tarkasteltuna kirjoissa esiintyy monia teemoja, jotka heijastavat Tolkienin omaa tosimaailmaa ja historian tapahtumia sekä tematiikkoja. Teoksen taustalla on tarkkaan suunniteltu mytologinen maailma tarkkoine yksityiskohtineen ja kaikesta ilmentyy Tolkienin kiinnostus kieliin ja erilaisiin myytteihin.

Suomalaisia saattaa erityisesti kiinnostaa, että Tolkien sai ison kimmokkeen oman tarumaailmansa luomiseen alun perin suomenkielestä ja Kalevalasta. Häntä kiehtoi erityisesti kielemme muinaisuus ja kalevalainen mytologia. Suomen kieli toimi myös pohjana Tolkienin luomalle suurhaltiekielelle quenyalle.

Taru Sormusten Herrasta tematiikat

Valta ja mahti

”Tie tummenee, uskoton hyvästelee”.
Gimli, Sormuksen ritarit

Taru Sormusten Herrasta -tarinan keskiössä on valtasormus, jota joukko tarinan sankareita lähtee yhteistuumin kuljettamaan vuorelle, jossa se on alun perin taottu ja missä se ainoastaan voidaan myös tuhota. Tämä niin kutsuttu Valtasormus on esine, jolla on voimaa ja jota himoitaan eri tarkoitusperillä. Sormus edustaa pahuutta ja sillä on taipumus muuttaa käyttäjiensä päämääriä. Sen veto on niin voimakas, että vahvimmatkin hahmot taipuvat sen edessä ja kääntyvät pahaan sekä toisiaan vastaan. Sormuksella on valta vääristää kaikki hyvätkin aikomukset. Hyvien ja vahvojen hahmojen voima näkyy siinä, että he pystyvät vastustamaan sormuksen mahtia ja kieltäytymään sen omistajuudesta.

Sota ja ystävyys

Ensimmäinen Maailmansota vuosina 1914-18 vaikutti vahvasti Tolkienin elämänkatsomukseen ja sodan tematiikat, uhraukset ja motiivit esiintyvätkin Taru Sormusten Herrassa tapahtumien päänäyttämönä. Koko saagan keskiössä oleva Mahtisormus, jonka hävittämiseen koko tarina perustuu, kuvaa pahuutta tai pahuuden välinettä. Sitä on jopa verrattu maailmansodan ydinpommiin ja sen pahuus perustuu toisten alistamiseen.

”Tässä maailmassa on jotain hyvää,
herra Frodo, ja se on taistelemisen arvoista”.
– Samvais ”Sam” Gamgi, Kaksi tornia

Tolkien menetti sodassa monta läheistä ystäväänsä ja myös Taru Sormusten Herrassa sodan kauheudet ja ystävyyden merkitys niistä selviytymiseen, ovat tärkeässä roolissa. Frodon ja hänen matkakumppaninsa Samin ystävyys ja luotto toisiinsa toimii kantavana voimana Frodolle, jotta hän voi onnistua musertavassa tehtävässään tuhota mahtisormus. Samin rehtiys ja uskollisuus on myös eräänlainen heijastuma niihin sotamiehiin ja sotilaspalvelijoihin, joihin Tolkien tutustui maailmansodassa ja joita hän arvosti enemmän kuin itseään.

Frodo on valmis uhraamaan itsensä sormuksenkantajana ystäviensä puolesta ja kokee suurta vastuuta tehtävän onnistumisesta. Aragorn puolestaan johtaa joukkonsa itsemurhamissiolle, jotta voisi turvata Frodolle väylän Mount Doomille.

Kristillisyys ja anteeksiantavaisuus

Tolkien oli vahvasti kristillinen, mikä erikoista kyllä, oli pääsyy miksi Taru Sormusten Herrassa ei ole uskonnollisia hahmoja, jumaluuksia tai paikkoja. Hän mielsi tärkeäksi, että ei kuvaa kirjoissaan pakanauskontoja ja päätyi poistamaan kaiken uskontoon viittaavan kirjoistaan. Kuitenkin päähahmoissa on havaittavissa kristillisiä piirteitä ja statuksia kuten profeettoja, ”pappeja” ja kuninkaita. Erityisesti Frodo-hobittia on usein kuvailtu eräänlaiseksi Kristus-hahmoksi, joka omalla uhrauksellaan hankkii pelastuksen kansalleen ja kaikelle hyvälle.

”Se, joka ei voi heittää pois aarretta hädän
hetkellä on kahleissa”. – Aragorn, Kaksi tornia

Frodon anteeksiantavaisuus erityisesti Klonkku-hahmoa kohtaan on merkittävä osoitus armollisuudesta ja hyvyydestä. Klonkku on entinen sormuksenhaltija ja himoitsee sitä itsellensä. Hän lyöttäytyy epärehellisin perustein Frodon ja Samin seuraan tarkoituksenaan vain kaapata sormus itselleen tilaisuuden tullen. Osoitus Frodon hyvyydestä ja anteeksiantavaisuudesta esiintyy siinä, että hän säästää Klonkun hengen huolimatta siitä, että hänelle tarjoutuu useita tilaisuuksia tappaa tai tapattaa tämä kurja olento. Tämä on osoitus armollisuudesta ja säälistä.

Luonto vs. teknologia

Tolkienin mielenmaailma on ollut lähellä luontoa ja eräänlainen teknologiavastaisuus esiintyy Taru Sormusten Herrassa erityisesti Saruman-velhon teoissa. Tämä on heijastus hänen tosimaailmastaan, jossa teknologia on turmellut hänen rakastamansa englantilaisen maaseudun. Tolkienin sympatiat ovat kirjoissa selkeästi luonnon puolella, mikä näkyy vahvoissa luonnonpuolustajien hahmoissa, kuten Enteissä eli puupaimenissa.

Taru Sormusten Herrassa on vahvasti esillä kasvutarina ja kasvaminen matkan varrella ja muuttuvassa maailmassa. Kuolema ja kuolemattomuus ovat keskeisiä teemoja samoin kuin kohtalo, sattumukset ja uhrautuminen. Maailmansodan kauheudet esiintyvät kirjassa myös menetyksinä ja hyvästeinä. Myös näiden tapahtumien aiheuttama perusteellinen muutos maailmassa on esillä, sillä kirjat ovat kuvaus Keski-Maan erään ajanjakson lopusta. Kaikki viisaat hahmot kuten velhot ja haltiat poistuvat jättäen tilaa ihmisille, jotka pystyvät toimimaan vain oman rajallisuutensa puitteissa.

”Kaikki tapahtuu niin kuin tapahtuu; eikä ole mitään syytä kiirehtiä tapahtumista.” -Puuparta, Kaksi tornia

Kuitenkin synkistä ja massiivisista teemoistaan huolimatta Taru Sormusten Herrasta on tarina myös toivosta, ystävyydestä ja hyvän voitosta. Kukin voi kiinnittää kirjoja lukiessaan tai elokuvia katsoessaan huomiota itselleen tärkeisiin asioihin. Kaiken kaikkiaan fantasiasaaga on erittäin mielenkiintoinen syntyaikansa historiaa heijastava teos, josta moni löytää varmasti yhteyksiä ja rinnastuksia omiin elämänkokemuksiinsa.

Mielenkiinnolla jäämme odottamaan Taru Sormusten Herrasta -näytelmän ensi-iltaa Turun Kaupunginteatterissa 15.2.2018. 

Toki teokseen voi suhtautua myös kevyemmin kuten on ehkä myös havaittavissa Primadonnien elokuvamaratonissa (joka kesti muuten 9 tuntia). Tässä hieman erilaisia kokemuksia ja ajatuksia teoksesta illan ja yön tunteina.

Kannattaa myös tutustua hyvissä ajoin näihin teoksiin ennen näytelmän ensi-iltaa:

  • Taru Sormusten Herrasta: Sormuksen Ritarit, Kaksi Tornia ja Kuninkaan paluu
  • Hobitti eli sinne ja takaisin 
  • Tolkien elämäkerta (Carpenter)
  • J.R.R. Tolkien – Kirjeet (Carpenter, Tolkien).

Lisää kirjavinkkejä Turun Kaupunginteatterin näytöksiin saat aiemmasta blogipostauksestamme Viisi vinkkiä teatterikauteen virittäytymiseen.

Primadonnat

Valokuvat: Otto-Ville Väätäinen / Turun Kaupunginteatteri
Kuvaeditointi: Otto-Ville Väätäinen ja Marita Kovisto
Graafinen suunnittelu: Marita Koivisto

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s