Oletko koskaan miettinyt kuinka ihmeessä samat näyttelijät poistuvat ja saapuvat lavalle erinäköisinä hyvin lyhyen hetken sisällä? Heillä on eri kampaukset ja vaatteet sekä tietenkin eri roolihahmo. Onko sinulle koskaan jäänyt mieleen kuinka kauniilta tai vaikuttavilta tietyt maskit näyttävät? Entä oletko pohtinut, miltä näytelmä näyttäisikään mikäli näyttelijöillä ei olisi kampauksia tai maskia ollenkaan?

Huikea maski- ja kampaamotiimi_Primadonnat

“Sun on vaan mentävä sitä ihmistä kohden. Silloinkin kun näkee, että se on jossain sfääreissä, niin pitää vaan sanoa, että nyt tulee tämä peruukki!”

Primadonnilla oli suuri etuoikeus päästä tutustumaan Turun Kaupunginteatterin kampaamo- ja maskeeraus/naamiointistudioon sekä siellä hääräävän joukkoon iloisia, taiteellisia ja visionäärisiä naisia. Meidät vastaanotti teatterin henkilökunnan ovella Heli, jolla on takana jo yli 20 vuoden ura Turun Kaupunginteatterissa. Hän johdatti meidät kampaajien ja naamioitsijoiden/maskeerajien valoisaan työtilaan, jossa Minna, Tuula, Ella sekä Heidi ahkeroivat kukin omissa askareissaan. Porukasta puuttui vain vapaapäiväänsä viettävä Anna. Työtilaa järjestellään, välineitä putsataan ja peruukkeja kammataan. Minna ompelee hiuksia kiinni kumiseen, karmean väriseen naamariin – Taru Sormusten Herrasta -näytelmän visuaalinen ilme on valmistumassa.

Seisomme keskellä valoisaa meikki- ja kampausstudiota, ikkunoista näkyvät Aurajoen valaistut jokirannat.

Minkälainen on teidän tyypillinen työpäivänne?

“Päivät ovat hyvin vaihtelevia, sillä ne ovat keskenään erilaisia. Riippuu mitä näytelmiä tehdään ja mikä on meidän toimenkuvamme kyseisenä päivänä.”

Naisilla on takanaan eripituiset työurat teatterilla ja he tekevät vuorotyötä. Ensimmäiset vuorolaiset valmistelevat tulevan illan näytöksiä, kampaavat peruukit kuntoon ja tekevät muita valmistelevia töitä kuten valmistavat tulevien teosten peruukkeja ja maskeja tai tekevät lisäosia kuten neniä ja korvia. Iltavuorossa häärii eri määrä työntekijöitä riippuen päivän esitysten määrästä ja niiden sisällöstä. Pääsääntöisesti yhdessä näytöksessä on kaksi kampaaja-maskeeraajaa, jotka avustavat kulisseissa näyttelijöitä hahmojen vaihdossa.

Taru Sormusten Herrasta peruukkeja_Primadonnat.jpg

Peruukit, viikset ja parrat tulee huoltaa joka näytökseen. Taru Sormusten Herrasta
-näytelmään peruukkeja tehdään lähemmäs
100 kappaletta.

Peruukit teettävät erityisen paljon työtä. Tyypillistä on, että näyttelijöillä on useita hahmoja ja peruukit ovat tärkeässä osassa antamaan jokaiselle oman näyttävyytensä.

“Nykyään tehdää sellaisia näytelmiä, joissa hahmot vaihtuvat koko ajan. Näytelmissä on ehkä vähemmän näyttelijöitä ja roolit vaihtuvat tiheään. Miehet tekevät paljon rooleja omilla hiuksillaan, mutta naisilla on enemmän peruukkeja. Miehillä on sitä vastoin paljon viiksiä ja partoja roolinvaihdoksissa ja kaikki nämä pitää myös huoltaa joka näytökseen.”

“Tällä hetkellä Paavo – lentävä turkulainen on näytelmistä työllistävin, siinä on yhteensä 40 peruukkia ja ne kammataan joka näytökseen.”

Miten näytelmien maskit ja kampaukset suunnitellaan?

Päävastuu maskien suunnittelemista on Helillä ja Minnalla, mutta yhteistyö on avainasemassa.

“Ohjaaja sekä pukusuunnittelija ovat mukana suunnittelemassa näytelmien ilmettä yhdessä meidän kanssamme, mutta pääsääntöisesti saamme tehdä hyvin itsenäisesti työtämme. Lisäksi otamme tietysti huomioon myös näyttelijän toiveet tietyn hahmon rakentamisessa. Kaikki tekevät yhteistyötä.”

Jokaiseen maskiin kuuluvat pohjustustyö, puuteri, silmänrajaus ja kulmakarvat. Miehillä pohjamaski on yleensä kevyempi, kun taas naisille tehdään tyypillisesti voimakkaampi iltameikki-tyylinen maski pohjalle.

Käyvätkö kaikki näyttelijät teidän käsienne kautta ennen näyttämölle menoa?

“Kyllä on niitäkin ketkä tekevät maskin itse, mutta hiuksiin ja kampauksiin tarvitaan hyvin usein apua.”

Naiset kehuvat myös, että Turun Kaupungiteatterissa erittäin taitavia nais- ja miesnäyttelijöitä, jotka osaavat tehdä haastaviakin maskeja itse. Maskit on kuitenkin aina suunniteltu ja koemeikattu etukäteen. Osa näyttelijöistä pystyy sen jälkeen kuvan perusteella jäljittelemään itsenäisesti maskin näytökseen.

“Meillä maskeerajilla on usein niin kiire tarkan minuuttiaikataulun kanssa, että aikaa esimerkiksi naisen meikin tekemiseen on enintään puoli tuntia. Näyttelijä voi halutessaan käyttää itse enemmän aikaa, jolloin hän tekee myös yksityiskohtaisemman meikin. Jos on hyvät taidot niin ehdottomasti kannattaa tehdä meikki itse.”

Processed with VSCO with hb1 preset

Meille esitellään Turun Kaupunginteatterin maski- ja kampaamotila. Remontin jälkeisessä teatteritalossa on nyt huomattavasti enemmän työskentelytilaa ja maski- sekä kampauspisteitä on tuplasti enemmän entiseen verrattuna. Tilaan on myös lisätty työhuone, jossa voidaan turvallisesti käsitellä hengitykselle vaarallisia aineita kun valmistetaan kaljuja, korvia ja otsia.

Tällä hetkellä työskentelyhuoneessa on veikeä rivistö suippokärkisiä korvia muottien päällä kuivumassa.

“Valmistamme lisäosia maitokumista. Se on hyvä materiaali, joka kestää näytöksestä toiseen. Nestemäistä maitokumia levitetään kerros kerrokselta muotin päälle ja väliin voi laittaa harsoa tai kangasta, jotka tukevat rakennetta.”

Processed with VSCO with hb1 preset

“Tähän on asennettu tämmöinen huippuimuri, joka auttaa turvallisessa työnteossa. Ennen remonttia valmistimme näitä lisäosia samassa tilassa tuolla kampaamossa.”

Heli esittelee kuinka otsat tehdään niin kutsuttujen kuolinnaamioiden päälle. Näyttelijöiden kasvoista tehdään kipsillä naamio, jonka päälle on helppo muotoilla hyvin istuvia lisämuotoja. Työvaiheita on monia ja näytelmien valmistelu aloitetaankin useita kuukausia aikaisemmin.

“Nämä korvat ovat tulossa Taru Sormusten Herrasta -näytelmään ja Minna suunnittelee meillä sen kokonaisuuden. Aika paljon siinä ollaan jo edetty, mutta noin puolet on vielä tekemättä.”

Korvahuoneen vieressä on rekissä useita rivistöjä pitkähiuksisia ja erivärisiä peruukkeja. Kampaamon tulevassa varastotilassa on tarkoitus järjestää peruukit esille niin, että on helposti nähtävissä minkälaisia peruukkeja tarvitaan.

“Täällä on myös sellaisia peruukkeja, jotka olen tehnyt tultuani taloon 20 vuotta sitten ja täällä on vielä sitäkin vanhempia aidosta hiuksesta tehtyjä peruukkeja.”

Heli kertoo, että suurimmassa osassa peruukkeja käytetään aitoa hiusta siitä syystä, että keinokuituhius ei ole niin taipuisa eikä esimerkiksi sovellu kihartamiseen.

“Se on siinä mallissaan missä se on. Sitä ei paljon taivutella kun taas aitoa pystyy leikkaamaan, värjäämään ja pidentämään.”

Peruukkeja on aivan häkellyttävän paljon ja hämmästyneinä kuuntelemme kun Heli kertoo, että he valmistavat itse peruukit joka ikistä hiusta myöden Turun Kaupunginteatterissa. Näyttelijän päästä otetaan kelmumuotilla pohja ja siihen kiinnitetään tyllipohja, johon peruukkia aletaan tehdä yksi hius kerrallaan. Yksi hius kerrallaan!

Kauanko aikaa menee yleensä yhden peruukin tekemiseen?

“Jos ajattelee kahdeksantuntista työpäivää, niin sanoisin että yhden peruukin valmistamiseen menee aikaa noin viikko. Aitohius tulee meille Keski-Euroopasta, Itävallasta ja Saksasta. Hiukset ovat peräisin Aasiasta, Intiasta ja Euroopasta. Esimerkiksi tämä vaalea peruukki on eurohiusta, sen näkee siitä, että se on hennompaa. Peruukin elinikä on pitkä ja sitä voi käyttää uudestaan ja uudestaan.”

Taru Sormusten Herrasta peruukkeja_2_Primadonnat.jpg

”Seuraavaksi kun näyttelijä tuli pois lavalta niin me molemmat katotaan, että se edellisen vaihdon peruukki on siinä tuolilla.”

Ihailemme Taru Sormusten Herrasta -näytelmän peruukkeja, jotka on aseteltu rekkiin. Värisävyjä on laidasta laitaan ja vaaleasta tummaan. Pitkään vaaleaan peruukkiin on taiteltu upeat letit – lieköhän se Galadriel-haltian hiuskuontalo? Silmäilemme myös kiinnostuneina oranssinpunaista tuuheakarvaista kääpiön peruukkia. Karvat oikein sojottavat asennossa.

“Näitä partoja tehdään myös puhvelinkarvasta, koska se on sellainen partakarvanomaisempi. Tämä on värjätty punaiseksi ja tähän on lisäksi kiinnitetty myös otsan lisäosa jo valmiiksi. Tämä menee sitten valmiina pakettina näyttelijälle.”

Heli kertoo myös, että peruukkien kiinnittämisessä on omat kommervenkkinsä. Näyttelijän omat hiukset tulevat sormikiharalla kiinni nilkkasukan tapaisen peruukkisukan alle ja siihen kiinnitetään peruukki isoilla neuloilla.

“Esimerkiksi kaikki Tarun peruukit ovat Minnan suunnittelemia. Silloin kun näytelmässä tanssitaan ja miekkaillaan täytyy ottaa huomioon, että peruukit myös pysyvät päässä. Ja että niissä olisi mukava olla ja näyttelijä osaa arvostaa, että näkee myös jotain karvojen alta.”

Kysymme kuinka paljon Taru Sormusten Herrasta -teokseen tehdään peruukkeja ja vastaus on yksiselitteisesti “paljon!”. Minna naurahtaa kuitenkin pisteeltään, että aikataulussa ollaan, mutta hieman meinaa stressiä pukata. Hänestä on tärkeää tehdä käsityönä peruukit ja muut osat, sillä ero laadussa on selkeä.

Minna ja Ella ompelevat juuri tyllipohjiin hiuskarvoja. Ella esittelee työskentelyvälineenä ohuen neulan, jonka päässä on mikroskooppisen pieni väkänen. Hän ompelee parhaillaan puhvelinkarvaa naamarin kulmakarvoiksi. Äimistelemme miten millintarkkaa työtä naiset tekevät. He kertovat kuinka tätä on voinut koulussa opiskella, mutta varsinaisessa työssä visioiminen, suunnittelu ja uuden keksiminen on tärkeää.

Oletteko patentoineet mitään ratkaisuja?

Minna purskahtaa nauruun ja vetäisee päähänsä karmean näköisen örkkinaamion.

Processed with VSCO with hb1 preset

“Tätä tehdessäni mulla oli pulma, että miten saan puhuvat örkit toimimaan kun heillä on tämä naamio.” Minna selittää ja näemme kuinka naamarista puuttuu leukakappale, ja minkä ansiosta leuan liikuttaminen onnistuu.

“Luulin vihdoinkin keksineeni jotain uutta. Sitten sen jälkeen menin eräälle nettisivustolle, jossa myydään örkkinaamareita ja siellä niitä oli ihan samalla tekniikalla tehtyjä myynnissä. Että todella uutta keksinkin!”

Heli naurahtaa siihen: “Niin, joskus me keksitään täällä uusi kampaus ja sitten ei mene kauhean kauan kun huomataan, että se on Pinni-lehdessä!”

Mikä teillä on haasteellisinta tässä työssä?

Naiset menevät mietteliään näköiseksi ja katsovat toisiaan.

“Ulkopuolisen silmissä haasteellisinta on varmasti se tahti mikä meillä on näytöksessä. Siellä saattaa olla viiden sekunnin vaihtoja ja me tehdään työtä todella nopealla aikataululla. Näytöksen kulisseissa tarvitaan oikeastaan kaksi ihmistä, toinen vaihtaa peruukin ja pukija vaatteita. Samalla saattaa ihmisiä juosta ympäri ämpäri huonossa valaistuksessa pimeissä kulisseissa niin se on kyllä aika haasteellista.”

Processed with VSCO with hb1 preset

“Ulkopuolisen silmissä haasteellisinta on varmasti se tahti mikä meillä on näytöksessä. Siellä saattaa olla viiden sekunnin vaihtoja.”

“Sitten toisaalta maskiaikataulujen tekeminen, kun silloin meillä on kellontarkat ajat kun näyttelijä tulee tänne. Myös ylhäältä tulevat raamit, että paljonko saadaan käyttää aikaa, asettaa omat haasteensa ja näyttelijöiden työaikataulut täytyy tietysti myös huomioida.”

Ella muistelee myös aikaa, jolloin hän aloitti työt Turun Kaupunginteatterilla.

“Silloin hieman mietitytti varsinkin se kuinka lähellä olet toista ihmistä. Kuinka iholla sä olet sitä näyttelijää. Siinä ei saa pelätä ihmisiä, vaan pitää vaan tarttua ja tehdä.”

Heli täydentää Ellaa “Totta, esimerkiksi vaihdoissa ei voi arkailla. Sun on vaan mentävä sitä ihmistä kohden. Silloinkin kun näkee, että se on jossain sfääreissä, niin pitää vaan sanoa, että nyt tulee tämä peruukki.”

Näettekö te painajaisia, että näyttelijä karkaa lavalla väärän peruukin kanssa tai onko niin joskus sattunut?

“Ei me olla nähty semmoisia.” Naiset puistelevat päätään hymyillen.

Minna kuitenkin muistaa tilanteen, jossa hän oli kerran vaihtamassa yhdelle näyttelijälle peruukkia samalla kun toinen näyttelijä vaihtoi itse omansa lavan toisella puolella.

“Seuraavaksi kun näyttelijä tuli pois lavalta niin me molemmat katotaan, että se edellisen vaihdon peruukki on siinä tuolilla. Näyttelijä on ollut siis lavalla vain sukka päässä eikä edes vastanäyttelijä ollut sitä huomannut!”

Armollista teatterissa on kuitenkin se, että tilanteet ovat ohimeneviä ja kaikesta oppii. Teatterin työryhmä on hyvin sisällä produktiossa ja pienet kömmähdykset saattavat hyvin usein mennä ohi katsojilta. Kaikessa kuitenkin korostuu saumattoman yhteistyön merkitys. Maskeeraja-kampaajat ovat äärimmäisen tärkeä taustatuki näyttelijöille ja teokset täytyvät olla kristallinkirkkaana mielessä.

“2-3 tuntia täytyy olla tosi intensiivisesti mukana. Haasteellista on myös se, että on niin äärimmäisen tärkeää, että peruukki, parta ja viikset pysyy päässä näytöksen aikana.” Tuula kertoo ja Minna jatkaa “Niin mutta, mehän voidaan kyllä sanoa sille näyttelijälle, että älä nyt liikuttele sitä päätäsi niin paljon. Sun vika, mitäs lauloit!”

Naiset hihittelevät iloisina.

Mikä on palkitsevinta työssänne?

“No varmasti se, että onnistuu. Se että, joku ehkä kiittää ja sanoo, että on tehty hyvää työtä. Ja tietenkin itse kokee, että on onnistunut työssään, eihän sitä aina muiden tarvitse sanoa. Tähän mä pyrin, että saat tehtyä ainakin sen mihin olet itse pyrkinyt. Ehkä suurin kiitos on se, että joku meikki on niin onnistunut, että on itse että jes. Ja tietenkin on kiva kun näyttelijät ja muutkin tykkää.”

“Ja se jos sä teet peruukin alusta loppuun saakka. Ja sitten saat sen siihen pisteeseen, että puuttuu enää pari hiusta. Ja sitten kun se on valmis – se on mahtava tunne kun sen saa siihen käteensä! Se on sellainen neitseellinen peruukki.”

“Sitten kun noita näytöksiä pyörittää siitä tulee hyvä fiilis kun näkee, että kaikki onnistuu. Yleisö saa sitä paremman kokemuksen, mitä enemmän se reagoi ja se ruokkii näyttelijöitä. Ensi-iltayleisö on yleensä hieman kankea. Vaikka eihän se sitä tarkoita, että jos yleisö on hiljaa, etteikö ne tykkäisi, mutta varsinkin komedioissa ja farsseissa näyttelijät tekee sitä paremmin mitä enemmän saavat vastakaikua yleisöltä. Ja lasten näytökset on kivoja kun lapset kikattelee siellä.”

Processed with VSCO with hb1 preset

Ehkä suurin kiitos on se, että joku meikki on niin onnistunut, että on itse että jes.

Heli pyytää meitä vielä vilkaisemaan päänäyttämön kulisseihin ja maskeeraja-kampaajien työtiloihin siellä. Kävelemme muutamat rappuset alas meikki- ja kampaamostudiosta ja puikkelehdimme lavasteiden ja spottivalojen välissä. Kaksi kirkkaasti valaistua meikkauspeiliä pöytineen on sijoitettu strategisesti aivan lavalle menevän kulkureitin viereen.

“Hyvin usein olemme kuitenkin ympäriinsä lavan reunoilla, milloin missäkin kohtaa. Joskus olemme jopa lavalla, kun on sopivasti lavasteita joiden takana tehdään vaihto.”

Processed with VSCO with hb1 preset

Miettikää miltä näyttäisikään näytelmä, jossa ei olisi maskeja, kampauksia eikä sopivia roolivaatteita?

Tila on hyvin rajattu ja se vaikuttaa siihen miten siellä liikutaan. Vaate- ja peruukkirekkejä on ympäriinsä sekä osia eri näytelmien lavasteista. Voi vain kuvitella, miten haastavaa työskentely pimeässä on. Näytelmän kaikki osat täytyy olla tarkkaan mielessä eikä aikaa epäröintiin ole yhtään. Lisäksi lavasteissa on tietenkin äärimmäisen tärkeää, että ollaan hipihiljaa jotta äänet eivät kuulu katsomoon.

“Monesti meiltä kysytään, mitä me tehdään päivisin. Valmisteluun menee paljon aikaa. Kaikkien peruukkien kampaaminen ja valmistelevat työt ennen illan näytöksiä.”

Naiset myös myöntävät, että he tekevät työtä, jota ei välttämättä tule ajatelleeksi ellei ole teatterialan ammattilainen. Eikä sitä silloinkaan välttämättä huomioida sen syvällisemmin.

“Monesti kritiikissä ei huomioida maskeja tai peruukkeja. Niistä voi olla maininta, mutta niitä ei sen kummemmin yleensä kommentoida. Olisikin äärimmäisen palkitsevaa, jos niistä saisi rakentavaa palautetta tai kiitosta. Mikä toimi ja mikä ei, missä kohtaa erityisesti ne kiinnittävät huomioita.”

Tämä on tärkeää kuulla, koska siinä missä lavasteet, valot, puvut ja näyttelijät ovat näkyvässä roolissa, myös kampaukset ja maskit ovat tärkeät. Miettikää miltä näyttäisikään näytelmä, jossa ei olisi näitä elementtejä. Tai mitä jos olisi kampaukset, mutta ei sopivia roolivaatteita? Kaikki ne palvelevat suurempaa kokonaisuutta sekä näyttelijän roolia että  teoksen tarinaa. Teatteri on yhteistyötä.

Lopuksi nappaamme vielä ryhmäkuvan ja nopean selfien. Meidän on kiiruhdettava, sillä illan näytösten aikataulu alkaa painaa päälle. Kiitämme Turun Kaupunginteatterin kampaaja-naamioitsija/maskeeraajia ja jätämme mukavan naisjoukon jatkamaan töitään. Valmistamaan korvia, harjaamaan ja ompelemaan örkkiperuukkeja – tiedättehän, noita normaaleja työhommia!

Ulos päästyämme astelemme vielä fiilistelemään teatterisillan Taru Sormusten Herrasta -satusillan äänimaailmaa ja katselemme valoisaa teatteritaloa. Minkä joukon osaajia se pitääkään sisällään!

Primadonnat haastavatkin kaikki teatterinkatselijat kiinnittämään huomioita Turun Kaupunginteatterin näytelmien upeisiin maskeihin ja kampauksiin tänä näytöskautena. Pysyttekö mukana Paavon vaihtuvissa peruukeissa? Näkemämme perusteella erityisesti Taru Sormusten Herrasta tulee olemaan visuaalinen ilotulitus monine peruukkeineen, korvineen ja hahmoineen. Eihän näitä malttaisi edes odottaa!

Maski_ja_kampaamostudiossa_Primadonnat.jpg

Hatunnosto vielä Primadonnilta kaupunginteatterin ihanille kampaaja-naamioitsijoille/maskeeraajille. Oli huippua päästä tutustumaan heidän vaativaan työhönsä ja nähdä heissä se tunteen palo, jolla he äärimmäisen tärkeää työtänsä tekevät.

Primadonnat

Kuvat: Primadonnat

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s