“Me haluamme koskettaa ihmisiä. Haluamme saada heidät tuntemaan, reagoimaan, ajattelemaan
– 
ehkä muuttumaankin.”

Ralf Långbacka – Teatteri aikansa peilinä
(Juhlapuhe Turun Kaupunginteatterissa 16.9.2006)

Mitä teatteri on ja ketkä sitä tekevät? Monille mielikuva teatterista on vahvasti yhteydessä sen näkyvimpään osaan eli itse näytelmiin ja näyttelijöihin. Tiedämme kuitenkin, että esittävän teatterin taustalla on erinäinen joukkue esityksen ilmeestä vastuussa olevia henkilöitä kuten ohjaaja, puvustaja, lavastaja ja tekniikasta vastaavat henkilöt. Tarkemmin mietittynä teatteri-iltaan liittyvät myös lippukassa, vahtimestarit ja väliaikatarjoiluhenkilökunta. 

Ihmislajin on tulkittu toteuttaneen jonkinmuotoista ilmaisullista teatteria suunnilleen niin kauan kuin se kuvallisesti tai sanoin on pystynyt itseään ilmaisemaan. Jo muinaisissa luolamaalauksissa on kuvattu tanssia ja metsästyksen havainnointia.

Faaraoiden aikaisessa Egyptissä on lähteiden mukaan viihdytty musiikki- ja tanssiesitysten parissa. Antiikin Kreikassa alkoi muotoutua teatterin eurooppalainen perusta. Tragediat, satyyrinäytelmät, komediat, mimiikat olivat eräitä sen ajan teatterin varhaisimpia muotoja. Keskiajalla puolestaan mukaan tulivat liturgiset näytelmät ja mysteerinäytelmät. Ajan saatossa teatteri, jota alun alkaen toteutettiin samassa tilassa katsojan ja esiintyjän kanssa, siirtyi tilaan, missä esirippu erotti nämä kaksi toisistaan.

Teatteri on ilmeikkäästi siis heijastanut kutakin historiallista aikakautta ja mukautunut sekä saanut uusia vivahteita yhteiskunnan muotojen, ihanteiden ja teemojen muutosten myötä.

Turku on Suomen vanhin kaupunki ja myös teatterilla on pitkät juuret turkulaisessa taide-elämässä. Jo vuonna 1575 kirkkolakiin kirjattiin teatteria koskeva kehotus:

”On täysin luvallista ja sallittua, että teinit ja nuoret henkilöt harjoittelevat näyttelemistä sekä esittävät niin hyvin tragedioita kuin komedioita käyttämällä sekä latinan- että ruotsinkieltä, sillä on suotavaa, että näyttelijät ja näytelmien katsojat saisivat niistä oppia ja ojennusta.”

Lue koko juttu turkulaisen teatterin historiasta

Turkulaisen teatterin historiassa on aina ollut tärkeää erilaisten ihmisten kohtaaminen erilaisten arvostusten ja tarpeiden ristivalossa. Moninaisten ja järisyttävienkin vaiheiden jälkeen syntyi lopulta Turun Kaupunginteatteri.

Turun Kaupunginteatterin muurahaiskeko

Niin suuret kuin pienet teatterit ovat omia yhteisöjään ja voisikin ajatella että teatteri on kuin muurahaiskeko. Siellä työskentelee sinnikäs joukko ahkeria tekijöitä. Katsojalle näkyvä keon huippu on vain pieni osa koko yhdyskuntaa, ja sen alapuolella risteilevät rakenteellisesti tärkeät ja näkymättömät käytävät.

Turun Kaupunginteatteria pyörittää suuri joukko alan ammattilaisia – heitä on yli 130 henkilöä! Jokainen teatterintekijä on äärimmäisen tärkeä, jotta taiteelliset tavoitteet saavutetaan ja päästään luomaan yhteiskuntaa puhuttelevia teoksia.

Turun Kaupunginteatterin ruorissa hääräävät toimitusjohtaja ja taiteellinen johtaja. Kiinnitettyjä näyttelijöitä esityskaudesta ja teoksista riippuen on noin 15 henkilöä. Tämän lisäksi mukana menossa ovat erinäinen joukko freelancer-näyttelijöitä ja avustajia.

Lue kotikriitikko-kollegamme Jeren haastattelu Turun Kaupungiteatterin legendaarisesta Petri Rajalasta, joka on muuten mukava mies!

Näytelmän ilmeestä ovat oleellisesti vastuussa lavastaja, puvustaja sekä dramaturgi. Turun Kaupunginteatterin dramaturgin Satu Rasilan kanssa juttutuokion vietti kotikriitikko Merja.

Teknisen henkilökunnan määrä on suorastaan päätähuimaava. Teatterin lavasteissa ja tekniikkatiloissa hääräävät tekninen päällikkö, näyttämöesimies, näyttämömestari ja apulaisnäyttämömestarit.

Tehokeinoja näytökseen ja kuka ihme on Järjestäjä?

Elisabeth_13_Kuva_Robert Seger_Turun Kaupunginteatteri

Kuva: Robert Seger / Turun Kaupunginteatteri 

Valo- ja äänimaailma ovat myös näytelmässä sellaisia elementtejä, jotka nostattavat teatterielämyksen uusiin sfääreihin. Näistä ovat vastuussa valo- ja ääniosaston esimies, valaistusmestari, valaistus- ja tehostemestari, valaistusmestarin apulaisia, valaistusmies, videovastaava, äänimestarit sekä äänimies.

Lisäksi teatterin äänimaailmaan vaikuttaa myös kapellimestari, joka sovittaa ja säveltää teosten musiikit. Käy tsekkaamassa kotikriitikko-Päivin mielenkiintoinen juttu Rakkaudesta musiikkiteatteriin – kapellimestari Jussi Vahvaselkä.

Primadonnille uusi tuttavuus oli Järjestäjä. Oletko sinä koskaan kuullut Järjestäjästä? No, järjestäjä on henkilö, joka pitää kaikkia punaisia lankoja käsissään.. Hän vahtii, että kaikki asiat ovat kunnossa ja antaa lähtöiskuja näyttelijöille sekä tekniikalle. Jos kaikki sujuu hyvin, järjestäjän työ on onnistunut.

Lisäksi menossa ovat mukana kuiskaaja-näyttämöjärjestäjä, näyttämömiehet, tarpeistonhoitajat ja tarpeistonvalmistaja.

Näytelmän ilmeeseen vaikuttavat oleellisesti myös kaikki näkyvä, eli puvut, joita ihailemme ja maskit, jotka säväyttävät. Puvustossa työskentelevät puvuston esimies, teatteriompelijat sekä pukija-pukuhuoltaja. Kampaamo-naamiointi -studiossa puolestaan pitävät jöötä kampaamon esimies, kampaaja-naamioitsijat ja kampaaja-maskeeraajat.

Sara on kirjoittanut mukavan artikkelin Turun Kaupunginteatterin pukusuunnitteilja Tuomas Lampisesta.

Lavasteet ovat iso ja näkyvä osa näytelmää. Monellekin on varmasti jäänyt joitain huikeita lavaste-elementtejä mieleen Turun Kaupunginteatterin menneistä teoksista. Lavasteet herättävät tarinan henkiin ja luovat vivahteikkaan ympäristön. Teatterin verstaalla askaroivat lavastamon esimies sekä lavastevalmistajat, verhoomossa verhoilija sekä maalaamossa lavastevalmistaja.

Meille Primadonnille on jäänyt lavastuksista erityisesti mieleen vuosina 2005-2006 Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämöllä esitetty ohjaaja Katariina Lahden huikea Elisabeth-musikaali, jonka lavastanut Kati Lukka teki kerrassaan upeaa työtä Wienin kantaesityksen luonnosten pohjalta (ohjaus Harry Kupfer, lavastus Hans Schavernoch).

Olemme kovin vaikuttuneita myös nyt ohjelmistossa olevan ohjaaja Lauri Maijalan Seitsemän veljeksen lavastuksesta (Janne Vasama), joka on tuotu hyvin nykypäivään  arvoonsa kuuluvalla tavalla huomioonottaen Aleksis Kiven klassikkoteoksen. Innolla odotamme myös Taru Sormusten Herran lavastusta (Teemu Loikas).

Seitsemän veljestä_4_Kuva_Otto-Ville Väätäinen_Turun Kaupunginteatteri

Lauri (Jonas Saari), Juhani (Joonas Saartamo), Tuomas (Pyry Äikää), Timo (Joel Mäkinen), Eero (Paavo Kinnunen), Aapo (Olli Rahkonen), Simeoni (Markus Järvenpää)

Kuva: Otto-Ville Väätäinen / Turun Kaupunginteatteri

Lue kotikriitikko-kollegamme Janin haastattelu lavastaja Jani Uljaasta Kotikriitikoiden blogista.

Vahva hallinnollinen työryhmä

Lisäksi meitä teatterissa palvelee hallinnollinen puoli, jonka ansiosta saamme kuulla mitä kaikkea meille onkaan luvassa kunhan astelemme teatterin ovista sisään. He toimillaan tukevat teatterin ilmaisullista puolta, jotta yleisö ja teatteri kohtaavat.

Myynti- ja markkinointiosastolla työskentelevät myynti- ja markkinointipäällikkö, aivan upea verkko- ja viestintäkoordinaattori, graafinen suunnittelija, asiakasvastaavat, myynti- ja asiakkuusvastaava, markkinointiassistentti sekä lippukassanhoitajat. Lisäksi menossa on mukana aivan ihana yleisötyön koordinaattori.

Tämän lisäksi teatterin hallinnollisesta puolesta vastaa komppania, johon kuuluvat hallintopäällikkö, tuotantopäällikkö ja -sihteeri sekä tuotantosuunnittelija, kirjanpitäjä sekä sisustus- ja tilasuunnittelija.

Teatterikokemukseen kuuluu tärkeänä osana myös herkulliset väliaikatarjoilut (erityissuositus Seitsemän veljestä –leivokselle, nam!) ja meidän nälkäisten herkkusuiden onneksi teatterilla on oma ravintola ja siellä ravintolapäällikkö sekä ravintola-henkilökuntaa.

Aulassa meitä palvelevat aulapalveluvastaava, vahtimestari, aulaemäntä sekä iloiset ovivahtimestarit.

Huh! Onpas siinä iso joukko! Ja kaikki ovat oleellisen tärkeitä, jotta teatterikokemus olisi onnistunut.

Ja tietenkin – teatterin tekevät myös me eli katsojat! Ilman yleisöä ei voisi olla teatteria tai ainakin se olisi silloin hyvin yksiulotteista. Me olemme siis tärkeitä teatterintekijöitä. Teatteri koskettaa meitä, se saa meidät tuntemaan, reagoimaan, ajattelemaan ja ehkä silloin tällöin, myös muuttumaan ihmisenä.

Pidetään siis yllä hyvää työtä ja käydään katsomassa paljon teatteria!

Unna ja Pilvi – Primadonnat

Artikkelin pääkuva: Wellu (Veli-Matti Hämäläinen) / Turun Kaupunginteatteri

P.S. Tässä alla bonuksena pieni video Primadonnien fiilistelyä tulevasta teatterikaudesta. Teatteri on vain niin ihanaa – suosittelemme lämmöllä, että annatte rakkauden siihen näkyä ja tuntua!

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s