Aloitan blogistin urani heti ryminällä. Olen nimittäin saanut kunnian haastatella erästä turkulaisen teatterimaailman ikonisinta persoonaa, Petri Rajalaa. Sovimme tapaamisen Rajalan lempikahvilaan aivan jokirannan tuntumaan.

Petri Rajalaa voinee huoletta tituleerata Turun Kaupunginteatterin eläväksi legendaksi. Rajalan ura Kaupunginteatterilla alkoi jo vuonna 1975, kun hän sai kiinnityksen Aurajoen rannalle heti teatterikoulusta valmistuttuaan.

– Kurssimme oli siinä mielessä poikkeuksellinen, että saimme kaikki heti suoran kiinnityksen teatteritaloihin ympäri Suomea, Rajala kertoo.

Näyttelijäntyöhön ja teatterin maailmaan Rajalan kiinnostus heräsi jo 60-luvun puolivälin tienoilla, hänen ollessaan mukana Jyväskylän teiniteatterin toiminnassa. Teatterilla vieraili usein teatterikoululaisia Helsingistä opettamassa nuoria harrastajia.

– Jo silloin minussa heräsi ensimmäisen kerran palo ja halu vaikuttaa ihmisiin. Muistan kuinka kuusikymmenluvun puolivälissä katsoin televisiosta sketsisarjaa Kuten Haluatte. Ohjelmassa esiintyi muun muassa Leo Jokela, Esko Salminen, sekä nuoruuden ihastukseni Pirkko Mannola.

Pirkko Mannolasta Rajalalla on myös hauska tarina vuosien takaa, kun vuosikymmeniä ihastusaikoja myöhemmin he näyttelivät yhdessä Vartiovuoren kesäteatterissa Ronja Ryövärintytär-produktiossa: Rajala oli Ronjan isä Matias, ja Mannola puolestaan Ronjan äiti, Loviisa.

– Eräässä kohtauksessa surullinen Matias painaa päänsä Loviisan syliin, joka lohduttaa tätä hellästi ja silittää päälaelta. Silloin ajattelin, että on tämä uskomaton ammatti; tässä sitä ollaan pää itsensä Pirkko Mannolan sylissä!

TEATTERI ON YHTEISPELIÄ

Rajalan kanssa teatterista jutustellessa esiin nousee selkeänä teemana kollegoiden merkitys hänen urallaan.

– Minulla on ollut kunnia saada tehdä teatteria monien hienojen taiteilijoiden kanssa, kuten Ralf Långbackan, Kalle Holmbergin, Juha Mujen, ja Marja Packalénin, vain muutamia mainitakseni.

Rajalan mukaan teatteri on viimeisen päälle tiimityötä, eikä yhteishengen merkitystä voi korostaa liikaa.

– On hyvin luonnollista, että mitä onnistuneempia näytelmiä me teemme, sitä parempi yhteishenki näyttelijäkunnassa on. Viime aikoina olemme tehneet monta todella onnistunutta produktiota ja tuntuu, että olemme lähempänä 70-luvun kulta-aikojen henkeä kuin aikoihin, Rajala summaa.

Yhteistyöhön ja porukkahenkeen liittyen Rajala haluaa vielä ehdottomasti lisätä erään legendaarisen lainauksen:

– Kalle Holmberg sen aikanaan oivasti sanoi: ”Joku voi olla niin lahjakas, että pystyy tekemään teatteria yksin, mutta minä en siihen pysty”.

Kysyn seuraavaksi ehkä hieman varoen, että kuinka sitten yli neljänkymmenen vuoden jälkeen on ollut mahdollista pitää leipiintyminen loitolla omassa työssään. Tähän Rajala naurahtaa iloisesti:

– Miten ihmeessä on mahdollista leipiintyä, kun koskaan ei ole valmis? Näyttelijän tehtävä on kertoa ihmisille tarinoita ja antaa heille jotain josta voivat ammentaa omaan elämäänsä. Se on perusajatus, jonka pohjalta ammattiani harjoitan joka päivä.

Hieman pilke silmäkulmassa hän myös toteaa:

– Olen joskus myös kuulemma siinä onnistunut palautteen perusteella.

TUULAHDUS UKRAINASTA

Yksi ikimuistoisimmista teatteriesityksistä joita allekirjoittanut on koskaan nähnyt, on ehdottomasti Andri Zoldakin vuonna 2010 ohjaama Anna Karenina. Näytelmässä Rajalalla oli eräs keskeisimmistä rooleista Annan (Krista Kosonen) aviomiehenä. En voinut vastustaa kiusausta kysyä myös kohutun Zoldakin ajasta teatterilla.

– Andri toi toden totta ensimmäistä kertaa urallani mukanaan mentaliteetin, jossa harjoituksista lähtien jokaiselta näyttelijältä vaadittiin aina sadan prosentin panos. Ohjaaja laittoi esimerkillisesti aina itsenä niin ikään peliin täysin rinnoin. Sillä hetkellä, kun esitys alkoi ja astuin näyttämölle ensimmäistä kertaa, oli kaikki pelissä niin henkisesti kuin fyysisesti, Rajala muistelee selvästi aikaa kunnioittaen.

Näytelmän tekeminen oli Rajalan mukaan raskasta niin henkisellä kuin fyysiselläkin puolella, mutta kiitos, jonka työryhmä sen toteuttamisesta sai, oli kaiken arvoista.

– Kyllä sen huomasi, että Zoldakin aika teki vaikutuksen turkulaiseen ja suomalaiseen teatterikansaan. Kun usean tunnin esityksen jälkeen seisoimme kaikki näyttelijät kiitoksissa rivissä, tuntui että tätä voisi tehdä vaikka maailman tappiin asti.

Zoldakiltakin Rajalan mieleen on jäänyt yksi ohjelause omaan tekemiseen:

– Ei ole väliä, miten kauan olet näyttämöllä. Vain sillä on väliä, miten sen ajan käytät.

NÄYTTELIJÄN TYÖ ON KOKOPÄIVÄTYÖTÄ

Vapaa-ajallaan Rajala kertoo harjoittelevansa melko paljon tulevia näytelmiä. Hän paneutuu niihin muun muassa lukemalla aiheeseen liittyvä kirjallisuutta.

– Pyrin tekemään niin paljon henkistä ja fyysistä valmistautumista kuin voin. Lahjakkaampien ei ehkä tarvitse niin paljoa harjoitella kuin minun, Rajala heittää hymyillen.

Vastapainoa työlle antavat jokapäiväinen neljän ruokalajin päivällinen, jonka Rajala itse valmistaa, sekä mahdollisuuksien mukaan luonnossa liikkuminen.

– Energiaa minulle antavat hyvin perinteiset asiat, kuten rakkaiden ihmisten kanssa ajan viettäminen sekä oikea määrä lepoa.

Kaupunginteatterin päätyön lisäksi Rajala tekee trubaduurikeikkaa – tai ”lausuu runoja musiikin säestämänä” kuten hän itse taidemuotoa kuvailee.

LEPPOISAT ELÄKEPÄIVÄT

Petri Rajalan ura Turun Kaupunginteatterissa hakee vertaistaan. Mies on näytellyt pitkälti yli sadassa tuotannossa yli neljänkymmenen vuoden ajan. Rajala on loistavassa tikissä, ja seuraava näytelmä jossa Rajala tulkitsee, on eeppinen Seitsemän Veljestä.

– Reilun vuoden kuluttua, siis vuoden 2018 lopussa, jään virallisesti eläkkeelle Turun Kaupunginteatterista. Sitä ennen minulla on kuitenkin vielä useampi ensi-ilta tulossa.

Erittäin lämminhenkisen ja välittömän rupatteluhetken päätteeksi kysyn vielä Rajalalta, mitä hän haluaa sano nuorelle näyttelijän ammattiin pyrkivälle ohjenuoraksi. Tässä kohtaa alkaa koko keskustelumme ainoa hiljainen hetki. Rajala pohtii sanavalintojaan pitkään ja selvästi vastuuta tuntien. Lopulta hän jäsentelee lauseen seuraavasti:

– Ole oma itsesi ja niin avoin kuin mahdollista, jotta voit antaa itsestäsi ulos mahdollisimman paljon ja vastavuoroisesti imeä itseesi vaikutteita ulkoa.

Olen erittäin iloinen että sain yksityistunnin Petri Rajalan maailmaan. Rajala on niin pitkän linjan tekijä ja ammattilainen, että jokainen minuutti korvat höröllä samassa seurassa hänen kanssaan on arvokas.

Jere Hultin

Kuva: Jere

 

One thought

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s